|
|
| Nimi: Ciela |
13.08.2011 00:28 |
Tarinasta saattaa tulla vähän outo, koska olen hiukan väsynyt :D//
Oli ilta. Olimme Ainon kanssa suunnitelleet, että tänä yönä menisimme telttailemaan. Menin kahdeksaksi Neopuistoon. Aino oli omassa huoneessaan. Sen reppu nojasi pakattuna sänkyä vasten. "Lähdetäänkö?" kysyin innokkaana. "No juupelis puupelis!" Aino sanoi ja heitti reppunsa selkään. Otin Ainoa tassusta kiinni ja menimme ulos Neopuiston talosta. Aloimme kävellä kohti metsää. Pian päädyimme lammen rannalle. "Jäädänkö tähän yöksi?" kysyin Ainolta. "Jäädään vaan." Aino vastasi ja istahti maahan.
Itse otin teltan repustani ja rupesin kokoamaan sitä. Pian teltta nököttikin hienosti paikoillaan. Kömmimme sisään ja laitoin Ainolle ja itselleni makuupussin. Sitten söimme vähän iltapalaa ja kävimme makuulle. Pian kuulin Ainon tuhisevan hengityksen ja tiesin Ainon nukahtaneen. Otin Ainon ihan viereeni kiinni ja suljin silmäni. Pian olimme molemmat unessa.
Loppu :)
//Tuli vähän lyhyt, koska nyt on jo yö enkä jaksa kirjoittaa enempää ja päätin silti hoitaa :)) |
|
| Nimi: Sushi |
11.08.2011 11:58 |
Tulin taas Neopuistoon katsomaan ihanaa Lumia. Tälläkertaa se ei ollut sisällä, vaan odotti minua portilla. Hymyilin sille ja nostin syliini. Lumi hyppäsi alas, kiljui ja osoitti samaa metsäpolkua, josta olemme nyt kaksi kertaa menneet lammelle. Nauroin. Lumi ei taida ikinä kyllästyä lampeen! Minulla ei ollut mitäään lampea vastaan. Se oli taianomainen paikka. Varsinkin rauniot... Huomasin räplääväni kaulakorua, joka oli ollut kaulassani eilisestä asti. Tarkemmin sanottuna siitä asti, kun olimme tulleet raunioluolasta ulos. Lumi osoitti aulaa. Ymmärsin mitä se tarkoitti. Olisi hyvää vaihtelua ottaa tälläkertaa eväät Neopuiston ruokalasta. Sitäpaitsi kaupungilla eväiden ostossa menisi paljon kauemmin. Menimme siis talorakennus ykköseen ja ostimme sieltä patongit, minä tonnikalapatongin, Lumi kanapatongin. Lisäksi ostimme Muumilimun ja kokiksen, kuten eilenkin. Siitä taitaa tulla pian perinne! Ostimme myös mehujäät, jotka söimme heti, koska ne olisivat muuten sulaneet. Minulla oli Lumille yllätys. Aamulla, kun olin matkalla Neopuistoon, näin uimapatja-alennuksen erään kaupan tarjouskyltissä. Niinpä menin ostamaan ilmapatjan täyttöön jalkapumpun ja tietysti ilmapatjan. Se oli niin suuri, että minä ja Lumi mahtuisimme siihen molemmat samaan aikaankin. Väriltään se oli sininen, itseasiassa melkein prikuulleen saman värinen kuin Lumi, mutta ilmapatjassa oli vaaleanpunaisia kukkia, toisin kuin Lumissa, jossa oli ruskeita läikkiä, koska se oli juuri kompastunut kuralätäkköön. Sitä nauratti. Kun Lumi nousi ylös ja ravisteli itseään niin, että osa kurasta lensi minun päälleni, minuakin alkoi naurattaa. Onneksi pääsisimme uimaan lammella, ettei tarvitsisi olla näin kurainen koko retken ajan.
Olimme jo melko syvällä metsässä. Lumi hyppeli kivien ja juurten yli, minä seurasin perässä välillä kävellen, välillä hölkäten. Pian Lumi hidasti ja jatkoi matkaa kävellen. Se oli hyvä idea, koska tuota menoa Lumi ei olisi jaksanut uida yhtään. Muutamien minuuttien päästä alkoi taas puiden välistä kajastaa tuttu valo. Nostin Lumin reppuselkään ja hyppelimme puiden lomasta aukiolle, jossa kaunis lampi oli. Tänään oli kaunis päivä, kuten edellisetkin, mutta nyt oli aivan pilvetöntaivas ja lämpömittarissa oli jo aamulla näkynyt 26 astetta. Minulla oli taas bikinit alla, joten pääsin nopeasti laittamaan uimapatjaan ilmaa. Lumi hihkui ja hyppeli ympäriinsä. Välillä se pysähtyi katsomaan, olisiko ilmapatja jo täynnä, sen jälkeen taas jatkoi pomppimista. Pian uusi ilmapatja oli täynnä ja heitin sen veteen. Lumi hyppäsi salamannopeasti pieneen lampeen ja kiipesi uimapatjalle. Minä hyppäsin perässä. Uimapatjamme kävi myös veneestä. Istuimme uimapatjalla, Lumi edessä, minä takana. Meloimme käsillämme rauniolle päin. Sitten huomasin jotain pientä molskahtavan vedessä vähän kauempana. Kiinnostuin ja otin esille kahdet uimalasit. Annoin toiset Lumille. Kun lasit olivat molemmilla päässä, laitoimme uimapatjan rannalle ja sukelsimme. Lampi oli melko syvä, pohja oli omituista, jotain soran kaltaista hiekkaa. Näimme syvemmällä liikettä. Kaloja! Ajattelin mielessäni. Lumi tanssahteli veden alla. Se oli innoissaan pienistä kaloista, jotka uivat meitä päin. Lumi sai yhden kalan tassujensa väliin, mutta pieni ja vikkelä kala pääsi karkuun. Tunsin hapen loppuvan, joten uin nopeasti pintaan. Lumi teki samoin. Pinnalla huudahdin: "Kaloja! Olisivatpa ne isompia, niin voisimme kalastaa!" Lumi hihkui ja ui ympyrää. Sitten se sukelsi uudelleen. Päätin seurata sitä. Lumi sukelsi ny ihan pohjaan. Siellä oli outo pieni, varmaankin puinen lipas, jonka Lumi otti heti tassuihinsa. Tulin Lumin viereen ja osoitin ylöspäin. Yritin kertoa, että nousísimme pintaan ja tutkisimme lipasta. Lumi nyökkäsi ja hymyili. Sitten aloimme uida ylemmäs pintaa kohti.
Lipas oli puuta. Veden alla se oli mennyt todella huonoon kuntoon. Se oli kuitenkin sisältä tiivistä metallia, joten lippaan sisälle ei ollut päässyt kuin pari tippaa vettä. Hämmästyimme lippaan sisällöstä. Siellä oli samanlainen kaulakoru, kuin minulla. Ruosteinen ketju ja riipus, jossa oli merkki: -oOo-. Mitäköhän -oOo- tarkoittaa? Lumi raapi päätään. Sitten sen nenälle tipahti sadepisara. Säätiedotus ei ollut pitänyt paikkaansa, ja retki oli nyt loppunut lyhyeen. Emme veden alla olleet huomanneet taivaalle hiipiviä sadepilviä. Laitoin toisen korun Lumin kaulaan ja avasin kaksi pientä sateenvarjoa, jotka olivat löytyneet laukustani. Sitten juoksimme lähes koko matkan talorakennuksille.
Retkemme olikin jatkunut Lumin huoneessa. Söimme patongit siellä. Kävin hakemassa märälle neoystävälleni ja märälle itselleni kupit kuumaa kaakaota aulasta. Niitä juodessamme tutkimme lammelta löytyneitä koruja. Huomasimme, että puoliympyrämme olivat kuin ystäväkoru. Ne muodostivat ympyrän. Minulla oli vasen ja Lumilla oikea puoli. Meillä molemmilla oli sama merkki riipuksissamme. Sovimme, että ensikerralla kun tulen Neopuistoon, jatkaisimme tämän arvoituksen selvittämistä, emmekä kertoisi kenellekkään koruista. Hyvästelin Lumin ja lähdin kotiin. |
|
| Nimi: Sushi |
10.08.2011 11:37 |
Kun astuin neopuistoon, päätin taas mennä Lumin kanssa lammelle. Hain Lumin huoneestaan ja ehdotin, että käytäisiin kaupungissa ostamassa eväät ja mentäisiin pitkälle retkelle lammelle. Lumi innostui ajatuksesta ja hyppi ylös ja alas sängyllään.
Kaupungista ostimme leipää, margariinia, juustoa, maksamakkaraa Lumille, muumilimu ja kokis ja vielä lisäksi minulle ja Lumille omat leivokset kaupungin parhaasta leipomosta. Minä otin suklaamuffinssin ja Lumi jonkinlaisen banaanileivoksen. Retkestä tulisi varmasti hauska! Lähdimme suoraan kaupungista takaisin Neopuistoon ja metsäretkellemme. Lumi näytti taas tien, koska en ensimmäisellä vierailullani lammelle ollut painanut reittiä vielä kokonaan muistiin. Olihan matka niin pitkä, etää kaikkia käännöksiä kesti opetella. Koska Lumi asuu täällä, on se varmasti käynyt lammella niin monta kertaa, että osasi matkan varmaankin melkein silmät kiinni. Minusta tuntui, että matka meni nopeammin kuin viimeksi, ehkä olimmekin menneet jotain kiertoreittiä edellisellä kerralla. Pian näin edessäni oudon näyn; huomasin pienen vaalean neon juoksemassa yhdellä aukiolla. Neo näytti aivan kummitukselta. Pelästyin, mutta Lumi selitti, että tuo on yksi villineo, joka joskus murtautuu Neotarhaan. Se nimittäin pystyy hypätä aidan yli. Huokaisin helpotuksesta, etten ollut alkanut nähdä näkyjä, vaan että Lumikin näki sen.
Sitten huomasinkin tutun kaatuneen puun ja valoa pilkistävän puiden takaa. Olimme perillä. Minä ja Lumi juoksimme loppumatkan niin nopeasti kuin vain voi. Sen jälkeen meillä olikin kuuma. Onneksi tälläkertaa olin ottanut bikinit ja pyyhkeen mukaan. Olin ottanut myös Lumille pienen pörröisen vaaleanpunaisen pyyhkeen. Minun pyyhkeeni oli ihan tavallinen, valkoinen, melko iso ja karhea. Minulla oli bikini vaatteiden alla, joten pääsin pian hyppäämään ihanaan, viileään lampiveteen. Lumi hyppäsi heti perässäni. Uiskentelimme siinä pitkään. Tämä oli ihana paikka! Neoilla oli hyvät oltavat täällä. Kun olimme lammesta kohoavan kiven päällä juomassa limujamme, Lumi äkkiä jäykistyi. Se osoitti lammen vasemmalla puolella olevaa rauniota, joka jatkui kallion sisään. (raunio näkyy siinä kuvassa, mikä on siellä neopuiston alue, kohdassa niin siinä lammen vieressä :D) Minua alkoi jännittää hyppäsin veteen lumi selässäni ja uimme raunioille. Siellä oli melko kolkkoa, mutta ei pimeää, koska luolan seinissä oli aukkoja, joista pääsi vähän valoa sisään. Siellä piti silti varoa, mihin astui, koska välillä tuli melko pimeitä kohtia käytävällä, koska joissain kohti seinissä ei ollut valorakoja. Yhtäkkiä jokin ohut asia tai olento tarttui jalkani ympärille. Kiljaisin ja kaaduin mahalleni kivisen raunion lattialle. Katsoin jalkaani ja helpotuin. Siihen oli vain kietoutunut kaulakoru. En nähnyt hämärässä kunnola, joten odotin, että pääsisimme rauniosta ulos. Minä ja Lumi itsuuduimme tutkimaan korua. Se oli kaulakoru, kuten olin epäillytkin. Siinä oleva riipus oli puoliympyrän muotoinen. Riipukseen oli kaiverrettu suunnilleen tällainen kuvio: -oOo-. Olin tosi hämmentynyt, eihän tuo tarkoittanut mitään. Laitoin korun kaulaani ja uin Lumi selässä takaisin rannalle, mistä lähti metsäpolku takaisin taloille. Söimme vielä loput eväämme. Meillä oli enää leivokset jäljellä. Ja vähän limua myös, paluumatkaa varten. Söimme leivokset ja nautimme auringosta. Se tosin oli jo hitusen laskenut. Meidän pitäisi kävellä tosi reippaasti, jos emme haluaisi taivaltaa metsässä iltahämärässä. Olimmekin suhtkoht nopeita, eikä paluumatkassa kestänyt niin kauan kuin tulomatkassa. Kello oli noin 8, joten vein Lumin huoneeseensa. Hyvästelin Lumin ja Lumi minut, sitten menin suorinta tietä kotiin tutkimaan hopeanhohtoista, hieman ruostunutta korua. |
|
| Nimi: *_* |
10.08.2011 09:11 |
Saavuin taas Vihrun huoneeseen, se oli tosi sotkuinen. Etsin katseellani Vihrua, joka pomppasi syliini ison sotkukasan seasta. Kyselin siltä, miten tämä sotku oli tullut? Mutta se vain käytti syynään: Ei ollut tekemistä. Eli vain huvin vuoksi oli sotkenut itsensä ja huonetoverinsa huoneen. Käskin Vihrun siivota ja sitten kun olin sanonut kolmannen kerran se uskoi minua. Katselen Vihrun siivousta ja auta vähän itsekin.
Siivouksen jälkeen, me menemme ulos. Missä Vihru juoksee leikkipuistoon. Minä juoksen Vihrun perässä sinne ja annan Vihrulle vauhtia. Mutta malttamaton kun oli niin se hyppäsi kohta pois. Se juoksi kiipeilytelineille ja siellä se pysähtyi. Parin sekunnin ajan, se katseli minua pää kallellaan. Mutta pitihän se arvata, että se kestäisi vain vähän aikaa. Pian se juoksenteli leikkikenttää ympäri ja leikki kavereiden kanssa, joita oli tullut puistoon.
JATKUU
//Ooon pahoillani, mutta mun pitää jatkaa tätä tarinaa myöhemmin// |
|
| Nimi: Sushi |
08.08.2011 10:06 |
Tulin Neopuiston portista sisään ja haukoin henkeäni; paikka oli upea! Näin pari neoa leikkimässä eräällä pienellä metsäpolulla. Näin ilmassa perhosia ja puiden oksilla lintuja. Minäkin haluaisin asua täällä, jos olisin neo! Mietin, olisiko Lumi sisällä vai ulkona. Ajattelin ensin käydä etsimässä Lumia huoneestaan, mutta se oli turhaa. Lumi nimittäin oli aulassa syämässä aamiaista. Tilasin itselleni ten ja jäin Lumin kansssa aulaan. Kysyin Lumilta; "Mihin haluat mennä ensin?" Lumi osoitti ikkunasta erästä metsäpolkua. Olimme siis menossa metsäretkelle.
Kun Lumi oli syönyt, ja minä juonut teeni, lähdimme Lumin osoittamalle metsäpolulle. Ohitimme Susin, joka oli puun varjossa lukemassa kirjaa. Kirja näytti kauhutarinalta. Kysyin heti, että mitä Lumi tykkää lukea. Se kaivoi repustaan kuvakirjan. "Et siis varmaankaan käy vielä koulua?" kysyin. Lumi pudisti päätään. Aloimme tulla yhä syvemmälle metsään. Toivoin, että Lumi osaisi täältä takaisin neopuiston taloihin. No, emme voisi eksyä niin pahasti kuin luonnossa, puisto on kuitenkin aidattu. jos löydämme aidan, voimme seurata sitä portille. Tosin, talojen löytämisessä voisi mennä aika pitkä aika...
Neoystävääni Lumia ei kuitenkaan näyttänyt huolestuttavan. Se tanssahteli vieressäni ja lauleli jotain siansaksaksi. Minä olin jo kauan sitten kadottanut suuntavaistoni. Pian puiden lomasta alkoi kajastaa valoa. Juoksimme valon luokse. Toivoin, että metsä päättyisi ja vastaan tulisi puiston aita. Mutta ei, vielä parempaa! Edessämme näkyi kaunein lampi, jonka olen koskaan nähnyt! Se oli melko pieni ja sen takana oli pieniä vesiputouksia, tai jotain sen tapaisia. Lumi hyppäsi uimaan ihanaan lampeen. Eksymishuoleni olivat tiessään, Lumi oli selvästi osannut tänne, joten se varmasti osaisi takaisinkin. Menin makuulle sammaleelle ja katselin välillä Lumen polskimista.
Olimme lammella ainakin kaksi tuntia. Lopulta kuitenkin käännyimme kotiinpäin. Matka oli melko pitkä, olihan lampi syvällä metsässä. Meitä molempia alkoi jo vähän väsyttää.Kello oli jo 17.16, kun katsoin kelloa. Olimme siis yhteensä kävelleet ainakin neljä tuntia. Kun vihdoin saavuimme neopuiston ykköstalorakennukseen, olimme molemmat todella väsyneitä! Lumi meni heti peiton alle ja nukahti melkein sillä hetkellä kun pää osui tyynyyn. Menin itse sen jälkeen kotiin sohvalle katsomaan telkkaria. |
Vastaus:
Lumilla on näköjään hyvä suuntavaisto. :) Saat 8vr. |
|
| Nimi: Ciela |
07.08.2011 19:04 |
Jatkuu..//
Hymyilin Ainolle vaivaantuneesti. "Menetkös sinä kouluun?" kysyin. "Joo, mutta mä meen vasta ykköselle.." Aino sanoi ja katseli pöytää. "No sepä kiva." sanoin ja join loput juomat lasistani. Hetken kuluttua lähdimme kohti neopuistoa. Pian avasinkin Ainon huoneen oven.
Aino näytti hieman väsyneeltä, joten laitoin sen nukkumaan omaan sänkyynsä. Pian se sulki silmänsä ja vaipui uneen. Katselin sitä hetken ja hipsin sitten oven luokse. Avasin oven ja vedin sen hiljaa kiinni perässäni. "Nähdään huomenna Aino" sanoin hiljaa ovelle ja lähdin laskeutumaan portaita.
Loppu :)
|
Vastaus:
Juu, Aino on jo menossa kouluun! :) Saat 2vr. |
|
| Nimi: *_* |
07.08.2011 17:44 |
Jatkoa!
Päätin viedä Vihrun johonkin rauhalliseen paikkaa, että sen nukuttaminen kävisii siten nopeammin. Sillä syödessä se oli piristynyt. kävelimme yhdessä metsäpolkua pitkin jatulimme paikkaan missä oli pieni lampi. Oli pieniä vesiputouksiakin :D Näkymä oli kaunis ja rauhallinen. Mutta rauhallisuus ei pysynyt kauan, kun vikkelä Vihru alkoi uimaan. Se piti kovaa ääntä ja roiski. Ei se minun komenteluja kuunellut. Vasta kun uhkasin lähtöä kotiin, niin se rauhoittui hieman. Kuitenkin se jatkoi kohta taas ja vein Vihrun metsäpolkua pitkin takaisin kotiin.
Olin viennyt Vihrun sen ja Kotkelin huoneseen. Kotkeli olikin jo sängyssä. Istutin sen sänkyynsä ja pidin sitä paikoillaan. Vihru rimpuili aika paljon, sillä se tiesi että nukkumis aika oli lähellä. Lopulta se suostui istua sängyllään nätisti, jos lukisin sille pitkän tarinan. niinpä luin sille tarinan Punahilkasta. Olin vähän vain muutellut tarinaa. Esim. Iso paha susi ei ollut susi, vaan dinosaurus. Ja Punahilkka, mummo ja metsästäjä olivat keijuja :D Tarinaa olin pidetänyt erillaisilla kommelluksillakin :D Loppujen lopuksi, kun tarinassa oli tullut LOPPU, oli Vihru nukahtanut. Joten hiivin hiljaa pois.
´´Tämä tarina loppui. Seuraava tulee ehkä tiistaina´´ |
Vastaus:
Et ole tainnut vielä onnistua opettamaan Vihrulle käytöstapoja, kun se oli niin tottelematon. :D Saat 3vr, koska oli aika paljon kirjoitusvirheitä. |
|
| Nimi: Ciela |
07.08.2011 12:56 |
Tepastelin pitkin hiekka tietä kohti neopuistoa. Aino asui ensimmäisessä talossa, joten sinne siis jalkani minua veivät. Pian saavuinkin neopuiston pihalle ja menin sisään taloon, jossa Aino asusteli.
Kiipesin portaat ylös neljänteen kerrokseen ja koputin oveen. Pian oven avasi innosta pomppiva vihreä Aisha hoidokkini Aino.
"Ciela!" Aino hihkaisi ja pomppasi syliini. Sitten sen posket punertuivat hieman ja se hymyili vienosti. "Hei vaan Aino." sanoin nauraen ja laskin Ainon maahan. "Mitäs tehtäisiin?" kysyin ja menin istumaan nojatuoliin. "Ööm yym.." Aino mietti ja rapsutti toisella etutassullansa päätänsä. Sen pitkät korvat heiluivat hauskasti. "Mennäänkö kaupungille?" kysyin auttavasti ja hymyilin heti perään. "Joo! Meitsi on halunnut jo pitkän aikaa... jotain tavaroita." Aino lopetti lauseen miettien ja virnisti sitten. "Selvä, mennään sitten." sanoin ja avasin huoneen oven. Aino loikki pitkin käytävää portaisiin ja minä seurasin perässä.
Hetken kuluttua olimme pihalla (Kun Aino oli kaatunut parissa viimeisimmässä rappusessa, ja saanut hienon laastarin, siitä hyvästä ettei ollut itkenyt yhtään.), lähdimme kohti kaupungin melua ja vilskettä. Pidin Ainoa koko matkan sylissä, ettei se olisi karannut taikka kadonnut minnekkään. Jonkun aikaa kauppoja pällisteltyämme päätimme mennä ostamaan juomat, sillä olihan lämpötilaa 23 astetta. Itse tilasin mansikka juoman ja Aino päärynä juoman. Menimme pöytään istumaan ja nautiskelemaan juomiamme. Kun Aino oli ryystänyt jonkin aikaa itsensä väristä juomaansa miettien se kysyi: "Ciela, käytkö sinä koulua?" se katsoi minua ihmetellen. Laskin lasi pöydälle. "Käyn." vastasin hymyillen. "Mille luokalle menet?" Aino kysyi ja kallisti päätänsä hieman vinoon. "Kasille." sanoin hymyillen. "Vau!" Aino hihkaisi ja imaisi pillillään loput juomastaan.
JATKUU!
(Pakko lopettaa :/) |
Vastaus:
Vai osaa Aino puhua? Kiva, että se on oppinut! :) Kaikki neot eivät ikinä nimittäin opi puhumaan. :) Saat 6vr. |
|
| Nimi: juliet |
02.08.2011 23:06 |
Tulin neo puistoon ja menin tähden luokse mutta sitä ei näkynyt..Huutelin Tähtii, Tähtii!! mutta mitään ei kuulunut...Mutta sitten kuului pientä kikatusta sängyn alta ja siellähän se oli:).Tähti perääntui mutta sitten sanoin että menisimme tänään jäätelölle ja uimaan,yhdessä puutarhaan.Tähti mietti vähän aikaa ja sitten se pupu tuli sieltä sängyn alta:)Sanoin että haluatko mennä nyt jäätelölle vai uimaan?Tähti ositti jäätelökioskia päin joten siitähän sen arvasi että se halusi jäätelölle:)Kävelimme yhdessä jäätelö kioskille ja tähti meni minua edellä koska oli niin innoissan jäätelöstä:).Tähti näytti mietiskeleältä ja sitten se osoitti vanilijan ja suklaan sekoitusta:).Sitten sanoin jäätelökioskin myyjälle "Vanilijan ja sulkaan sekoitus ja annoin sen verran mitä se maksoi ja äätelö kioskin myyja sanoi "selvä,laitetaas oikein iso pallo"Tähti pyristi rintakarvojansa ja nousi takajaloilleen,laittoi kädet sillä tavalla että haluaisi heti jäätelön.Sanoin että se tulee ihan kohta ja tuota pikaa myyjä sanoi "tässä näin oikein iso pallo!" Sitten myyjä antoi jäätelön käteeni ja annoin sen tähdelle mutta tähti istui jo pöydässä odottamassa hymyilevänä:)Annoin jäätelön tähdelle ja se alkoi syödä sitä ja istuin tähden kanssa pöytään...
jatkuu!!!!!!!! |
Vastaus:
Tähti taitaa tykätä jäätelöstä. :) Saat 3vr. :) |
|
| Nimi: *_* |
02.08.2011 13:53 |
Vihru oli sänkynsä päällä ja tuiotti kattoon. Katselin hetken sitä hiljaa, kunnes minun piti nauraa. Sen ilme oli muuttunut, sellaiseksi kun oli syönnyt mädän pizzan. Onneksi ilme muuttui, kun se huomasi minut. Sen jälkeen se ei ollutkaan enään rauhallinen. Vaan heti se hyppäsi sängystä ja tuli luokseni. Pian se olikin sylissäni :) Sen jälkeen se haisteli minua ja tutki. Hetken mietin ja tajusin, että näin se varmaan tutustuu. Kohta se hyväksyi minut ja me lähdimmekin kolmanteen kerrokseen.
Siellä hankin sille jäätelön. Ja katselin, kun Vihru söi jäätelöä ahneesti. Se olisi halunnut lisää, mutta niin lepsu en sentään ollut. Vihru hetken yritti saada viellä jäätelöä, mutta sitten se kyllästyi ja meni uimaan. Istuin itse aurinkotuolissa ja katselen, kuinka Vihru laski uudestaan ja uudestaan vesiliukumäkeä.
Käsken Vihrun vedestä pois ja kuivaan sen. Vihru seuraa onneksi nätisti perässäni, kun lähdemme ulos. Vihru oli toisessa kerroksessa mennä toisten huoneeseen, mutta kääntyi, kun huomasi jäävänsä yksin. Vein Vihrun purkamaan energiaansa leikkipuistoon. Siellä se meni varmaan parisen sataa ;) kertaa kaikki liukumäet ja ynm.
Onneksi tämä suloinen olento tuntien päästä väshti. Joten vein sen ruokasaliin. Siell'ä se sai syödä.
(JATKUU! sillä en ehdi kirjoittaa enempää :( ) |
Vastaus:
Vihrulla oli vähän energiaa. :D Saat 5vr. |
|
|
|
